keskiviikko 5. toukokuuta 2010

Jää hyvästi Turku

9 tuntia lähtöön! Monta kriisiä vältettiin viime hetkellä. Ensinnäkin Masa da kampaamojumala perui Sofian ajan, mutta onneksi Kata leikkasi otsiksen kuosiin. Myös kamera kosahti just ennen matkaa, mutta saatiin ihan superpokkari lainaan Karolta. Oj oj, elämä on helppoa kun on hyvä ystäviä :) Latailaan tässä musiikkeja ipodille ja kasaan teipatulle mp3selle ja fiilistellään sitä, että saatiin just sohvapaikka myös Krakovaan! ..Jonkun Taru sormusten herrasta-hipin luota :D Äsken tehtiin kyllä aika ruma temppu. Leikattiin nimittäin hyvin palvelleesta Let's Go-oppaasta tämän reissun matkakaupungit mukaan. Kirja on mallia 2007, joten tuskin se enää montaa vuotta olisi mitenkään validi, mutta olihan toi aika kauheaa silpomista! Tosin se opas painoi yli kilon (punnittiin ihan) ja sen verran vähemmän kannettavaa rinkassa tuntuu kyllä ihan kivalta.

Turku näyttää aika kauniilta meidän ikkunasta nyt kun taustalla soi The Do ja tietää ettei tulla tänne pitkään aikaan takaisin. Tänään oli ihana sushi-illallinen äidin ja Juhan luona. Tuli oikeen liikuttunut olo kun käveltiinMENTIINBUSSILLAkäveltiin takaisin kotiin laskevassa auringossa. Ohh... Hölmöä fiilisitellä tällaista kolmesta viikosta, mutta tulee ihan ikävä teitä kaikkia etuoikeutettuja, jotka on saanut salaisen kutsun tänne blogiin ;)

Enää iltapuurot ja menoksi! Onneksi laivalla odottaa romanttinen buféeeee...  (Kiitos paljon Jullu meiltä molemmilta!) Seuraavan kerran päivitystä sieltä Berliinistä ellei Ruotsin junassa tapahdu internetihmeitä. Pus och kram!

3 kommenttia:

  1. Hohohoo! Oon kyllä pahuksen etukäteiskateellinen jo nyt. Piru viekoöön!!

    Oikein tuon Let's gon silpominen - voitte kumittaa siitä sen ässän pois sitten, kun tuutte takaisin :)

    VastaaPoista
  2. Meitäkin Pasin kanssa jänskättää teidän matka! Lähetettiinkin aamusta viestiä että pääsisitte vielä enemmän matkan tuntuun :) Just istuttiin parvekkeella ja Pasi mietti, et missä asti te mahdatte jo olla.

    VastaaPoista
  3. Mä olen junassa myös nyt. Just lähdin Julian luota Ateneumin edestä, kun tehokatsottiin Kaj Bremerin näyttely. Sitä ennen suloinen brunssi Fannyssä, eri kiva mesta sekin.

    Luokkakaverit 30 v takaa olivat itsejään ja silti outoja. Mut oli kyllä kiva ilta. Ne harrastavat golfia, eivät ymmärrä FB:a ja ovat ylpeitä siitä, että ovat pihalla tietotekniikan kehityksestä. Mä olen jotenkin eri maailmassa. Ja on kyl tavallaan järkyttävää, kun tutut naamat ovat kaikista puheista huolimatta vanhentuneet ja pyöristyneet.

    Nauttikaa, murut!

    VastaaPoista